Minne tie vie

Hiljaa katselen ympärilleni, olen just ollut koirien kanssa lenkillä. Vielä muistaa tän kappaleen, minun ja Harrin yhteisen, jota toivoin juuri hänelle. Mieli herkistyy, kun kuuntelen, vieläkin muistan sen tiistain ja haikean paluun Turkuun. Aina jää ystävän nimi toisen sydämeen, niin kuin minulla jää Harrin nimi sydämeeni, ystävä ei koskaan unohda toista. Oli meillä silloin tiistaiaamuna Tukholmasta lähtiessä siitä puhetta, kuinka olisin voinut sen unohtaa! Enkä voi edes jokipaatissa istuessa unohtaa, miltä tuntui olla laivalla, siinä oli se hyvä mieli!