No, ei se ole kyllä tänäänkään unohtunut, kun siitä on kutakuinkin vuorokausi. Siinä vaan tapahtui niin paljon, etten oikein pysynyt perässä. Tänään oli sellainen ihmeen hyvä fiilis, mutta en tiedä, mistä se tulee. Kyllä tästä reissusta jäi monta hyvää muistoa ja paljon iloa, jota ei voi sanoin kuvata.
Paras muisto reissusta: Kimi huomaa, että kolehdin keruu on menossa, saman tien hän huomaa, että hänellä ei ole kolehtirahaa. Etsittyäni itselleni 20 sentin kolikon annan myös Kimille, halusin pelastaa hänet siltä, että haavi tulee kohdalle eikä rahaa ole. Onneksi tein sen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti